Kasviproteiinit osana kestävää ruokavaliota ja ilmastonmuutoksen hillintää

Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikeanalytiikan jaoston järjestämässä Uusien proteiinien mahdollisuudet ja pullonkaulat -seminaarissa 8.6. iltapäivällä Helsingin yliopiston apulaisprofessori Anne-Maria Pajari kertoo, miten proteiinisiirtymä haastaa tarkastelemaan uusien kasviproteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua. On tarpeen arvioida siirtymän seurauksia väestön ravintoaineiden saantiin ja ravitsemustilaan.

Uusien proteiinin turvallisuus ja asemointi lainsäädännössä

Markkinoilla on viimeisten vuosien aikana nähty elintarvikkeita, joissa on ainesosina mitä erilaisempia proteiineja. Osa näistä on perinteisiä, osa uudempia. Uusien proteiinin taustalla on tarve tuottaa terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja vaihtoehtoisia proteiinilähteitä lihalle. Kiertotalousmaailmassa pyritään hyödyntämään sivuvirtamateriaalit ja niistä on löydetty uusia proteiinilähteitä. Lisäksi uudet tuotantomenetelmät ja solumaatalous ovat mullistaneet proteiinintuotantoa.

Uusien proteiinien turvallisuus saattaa mietityttää kuluttajaa. Myös yllättäviä turvallisuusriskejä on noussut esiin. Turvallisuus on keskeisenä arvioinnin kohteena myös silloin, kun uusi proteiini tarvitsee ennakkohyväksynnän uuselintarvikkeena ennen kuluttajamarkkinointia.

Aina ei ole helppoa määritellä sitä, milloin uusi proteiini katsotaan perinteiseksi ainesosaksi ja milloin se määritellään uuselintarvikkeeksi. Medfilesin rekisteröintipäällikkö Mari Lyyran esitys sisältää käytännönläheisiä esimerkkejä uuselintarvikkeista ja lainsäädännöstä.

Ruokaa ilmasta ja sähköstä

Bioprosessilaitoksessa uusiutuvan sähkön avulla tuotettu yksisoluproteiini vastaa tämän päivän ongelmiin. Proteiini on nimeltään Solein ja se on Euroopan turvallisuusviranomaisen EFSAn turvallisuusarvioinnissa. Sille haetaan uuselintarvikelupaa.

Soleinissa on paljon B-vitamiineja ja rautaa. Sillä on samankaltaiset ominaisuudet kuin soijalla, joten sillä voisi korvata soijaa tai herneproteiinia. Jauhe on keltaista ja miedonmakuista. Seminaarissa kemiantekniikan tohtori, perustaja ja teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen kertoo, miten Solar Foods parantaa maailmaa ja mitä heille nyt kuuluu?

Elintarvikeketjun sivuvirrat arvotuotteiksi

Suomalainen kalateollisuus käyttää lähes 80 miljoonaa kiloa raaka-ainetta, jonka jalostuksesta syntyy merkittävä määrä sivuvirtoja. Pelkästään lohikalojen jalostuksessa syntyy yli 10 miljoonaa kiloa fileointijäännöksiä. Kalasaaliiden ja kalan sivuvirtojen arvo voidaan moninkertaistaa, jos ne voitaisiin hyödyntää korkean lisäarvon tuotteina.

Vähäarvoisista kaloista ja kalasivuvirroista voidaan eristää muun muassa proteiineja ja peptidejä, öljyä sekä mineraaleja. Suomeen tarvitaan uusia prosessointiyrityksiä ja arvoketjuja, jotta nämä raaka-aineet saataisiin entistä parempaan käyttöön elintarvikkeissa, ravintolisissä ja esimerkiksi kosmetiikan ainesosina. Seminaarissa kalasivuvirroista kertoo lisää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi.

Seminaarin puheenjohtajana toimii Turun yliopiston Elintarvikekehityksen professori Anu Hopia.

Laura Hyvärinen

Kuva: Antti Pitkäjärvi