Tulevaisuus haastaa analyytikon

Kemiallisen analytiikan ensisijaisena tehtävänä on turvata monilla sektoreilla elämäämme ja mahdollistaa elintapamme. Erityisesti vihreä siirtymä sekä kiertotalous on aikaansaanut toimintaympäristön murroksen, joka haastaa kemiallista analytiikkaa ennen näkemättömällä tavalla. Kromatografisten ja massaspektrometristen menetelmien avulla päivittäin huolehditaan, että käyttämämme tuotteet ja elintarvikkeet eivät aiheuta meille vaaraa ja että elinympäristömme on turvallinen. Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Suomen Kromatografiaseuran järjestämässä seminaarissa luodaan historian kautta silmäys tulevaisuuden haasteisiin, mahdollisuuksiin sekä edistysaskeleisiin analyyttisen kemian saralla (FT. Dos. Raimo Ketola, THL Oikeustoksikologian yksikkö).

Luonnonvarojen ehtyessä on ensiarvoisen tärkeää hyödyntää käytössä olevat materiaalit tehokkaasti. Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen luo tarpeen ymmärtää uusien ja käytössä olevien tuotteiden ja raaka-aineiden, sekä syntyvien tuotannon sivuvirtojen ja jätteiden kemiallista koostumusta molekyylitasolla entistä paremmin. Kiertotalouden prosessien lisäämiseksi, arvoaineiden talteen ottamiseksi, tuotteiden arvoketjujen kasvattamiseksi ja elinkaariarviointien takia, meidän tulee ensisijaisesti ymmärtää mitä olemme kierrättämässä ja minkälainen on materiaalien kemiallinen koostumus.  Nestekromatografia-massaspektrometrialla pystytään havaitsemaan tuhansia yhdisteitä monimutkaisissa kemiallisissa ympäristöissä, kuten biologisissa näytteissä. Maailmanlaajuisesti sadat tuhannet erilaiset organismit (esim. kasvit, levät, mikrobit) tuottavat satoja tuhansia erilaisia, suurimmaksi osaksi tuntemattomia yhdisteitä ja haasteena onkin näiden yhdisteiden luotettava tunnistaminen. Seminaarissa Prof. Juho Rousu (Aalto yliopisto) kertoo, kuinka koneoppimista voidaan hyödyntää pienten molekyylien rakenteeseen perustuvassa tunnistamisessa. Lisäksi perehdytään rakenneanalytiikkaa hyödyttävään ja yhdisteiden tunnistamista helpottavaan ioniliikkuvuusmassaspektrometriaan (FT. Dos. Elina Kalenius, JYU) ja sen uusimpiin innovaatioihin, erityisesti sykliseen ioniliikkuvuusmassaspektrometriaan (PhD Susan Slade, Waters).

Kuva: Nina Huisman

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on Suomen tavoitteeksi asetettu nollapäästöisyys vuoteen 2045 mennessä. Liikenteen sähköistymisessä oleellinen kysymys liittyy siihen, miten ja mistä haalimme kriittiset raaka-aineet, kun sähköautot, aurinkopaneelit ja älypuhelimet kasvattavat niiden globaalia markkinaa. Erityisen oleellisia ovat strategisesti kriittiset raaka-aineet, mm. koboltti, kupari, litium, platinaryhmän metallit ja harvinaiset maametallit. Sekä vihreän siirtymän toteutumisen, että oman huoltovarmuutemme kannalta meidän on edistettävä raaka-aineiden kierrätystä ja tämä haastaa analyyttisen kemian ymmärtämään raaka-aineiden saatavuutta jätemateriaaleissa ja sivuvirroissa. Seminaarissa Prof. Ari Väisänen (JYU) esittelee haasteita, joita liittyy vihreään siirtymään ja kiertotalouden lisäämiseen analyyttisen kemian näkökulmasta tarkasteltuna.

Terveysturvallisuuden varmistaminen on yksi olennaisimmista kohteista orgaanisessa analyyttisessa kemiassa. Ympäristömme muuttuessa myös terveysturvallisuuden varmistaminen sekä diagnostiikka on uusien haasteiden edessä ja kohtaa alati kasvavan tarpeen kohti reaaliaikaista analytiikkaa. Seminaarissa kuulemme uusimmat tuulet liittyen työntekijöiden kemikaalialtistumisen biomonitorointiin (FT. Tiina Rantio, TTL) sekä lääke- ja huumausaineaineiden seulontaan virtsanäytteistä (FT. Mira Sundström, THL Oikeustoksikologian yksikkö). Lääketieteellisessä käytössä massaspektrometrialla on ollut vahva asema jo pitkään. Prof. Marc Baumann (Helsingin yliopisto) kertoo seminaarissa, kuinka massaspektrometrisella kuvantamisella voidaan saada arvokasta tietoa mm. lääkeainekinetiikasta suoraan kudosnäytteistä ilman aikaa vieviä näytteen käsittely vaiheita.  Lisäksi kuulemme, kuinka tulevaisuuden haasteet koetaan lääkeaineanalytiikkaa tarjoavan yrityksen parissa ja minkälaisia kehitysaskeleita kansainvälisen yrityksen kehittyminen on sisältänyt (FT. Dos. Ari Tolonen, Admescope).

Suomen Massaspektrometrian seuran ja Suomen Kromatografiaseuran järjestämä seminaari ”Advancements and future perspectives in chemical analysis” pidetään torstaina 11.4.2024 ChemBio Finland 2024 tapahtumassa Helsingissä. Esitysten kielenä on pääosin englanti.

The seminar “Advancements and future perspectives in chemical analysis” is organized by the Finnish Mass spectrometry (FMSS) and the Finnish Chromatography Societies on Thursday April 11^th 2024 at ChemBio Finland 2024 in Helsinki. Mostly presentations are held in English.

Kuva: Tommi Sassi