Yliopistojen kemian laitokset uudistuvat

Vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen yliopistojen hallinto, organisaatiorakenteet ja opetus ovat kokeneet merkittäviä muutoksia. Näillä kaikilla on ollut välillinen vaikutus myös tutkimuksen muuttumiseen ja kehittymiseen. Suoraan tutkimukseen on kuitenkin enemmän vaikuttanut Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus.

OKM:n uudenlaisella ohjausmekanismilla on ollut kaksi merkittävää vaikutusta: tutkimuksen profiloituminen ja voimakas kansainvälistyminen. 2010-luvun uudistuksia yliopistomaailmassa ovat olleet myös erilliset rahoitusinstrumentit, kuten Strategisen Tutkimusneuvoston ohjelmat ja Lippulaivahankkeet, joissa kemia on ollut mukana lähinnä erilaisissa materiaalitutkimushankkeissa.

Osa yliopistoille vuosittain jaettavasta ministeriön tuesta on erotettu profiloitumista varten, jota yliopistot voivat hakea profiloitumisohjelmallaan takaisin itselleen. Tutkimuksen profiloituminen on voinut merkitä olemassa olevien vahvuuksien vahvistamista tai uusien, ajankohtaisten tutkimusaiheiden aloittamista. Joka tapauksessa profiloitumisessa tavoitellaan suurempien, monitieteisten hankkeiden muodostamista. Tutkimuksen keskittyminen tarkoittaa myös jossain määrin ”rönsyjen” karsiutumista. Profiloituminen näkyy myös kemian laitosten toiminnassa. Suomalaisten yliopistojen kemian laitosten tutkimussuuntaukset näyttävätkin nyt jo aika omaperäisiltä ja yksilöllisiltä ja selkeitä päällekkäisyyksiä on aika vähän. Toisaalta tämä erikoistuminen on lisännyt laitosten välistä järkevää yhteistyötä, kun itseltä puuttuvaa osaamista haetaan toisilta laitoksilta.

Kemia perusluonnontieteenä on täysin kansainvälistä ja yliopistoilla kemian laitoksilla mon aina ollut laajaa kansainvälistä yhteistyötä. OKM:n toiminnan kansainvälisyyden mittareissa kuitenkin painopisteiksi ovat tulleet kansainvälinen henkilökunta ja opiskelijat. Professuurit on avattu kansainvälisesti haettavaksi ja hakijamäärät ovat siksi monikertaistuneet siitä mitä ne olivat muutama vuosikymmen sitten. Näyttäisi, että noin puolet uusista professoreista on ei-suomalaisia. Ulkomainen professori kansainvälistää laitosta merkittävästi tuomalla omat verkostonsa mukanaan. Ulkomaalaisten professorien rekrytointi näkyy myös lisääntyvässä englanninkielissä opetuksessa, joka aiemman maisterivaiheen lisäksi on tulossa myös kandivaiheen opetukseen. Lisääntyvä englanninkielinen opetus taas helpottaa ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa.

Nyt kun yliopistojen merkittävää uudistumista on tapahtunut runsaan kymmenen vuoden ajan, on oikea hetki tarkastella miten paljon ja minkälaisia muutoksia on tapahtunut. Kemia Suomen yliopistossa 2022 symposiumin tavoitteena on antaa yleiskuva siitä mitä yliopistojen kemian laitoksilla tällä hetkellä tutkitaan. Mukana ovat kaikki suomalaiset yliopistot, joissa on maisteri- ja tohtoritasoista kemian opetusta. Jokaisessa esityksessä kerrotaan lyhyesti oman laitoksen strategiasta eli profiilista ja annetaan yksityiskohtaisempi esimerkki yhdestä viimeaikaisesta, tärkeästä tutkimusalueesta.

Markku Leskelä