Kansallinen neurokeskus edistää neurotieteiden tutkimusta

Aivosairaudet ovat ylivoimaisesti kallein kansantautimme ja koskettavat lähes jokaista suomalaista tai hänen läheistään jossain elämän vaiheessa. Aivot ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa ja niiden toimintahäiriö voi aiheuttaa hyvin monimuotoisia – ja usein vaikeita – oireita. Liikuntakyvyn menetyksen lisäksi aivosairaus voi ilmetä muistin, havainnoinnin, ymmärtämiseen tai puheentuottamiseen vaikeuksina.

Aivot ovat ihmisen monimutkaisin elin, jonka toimintaa ei edelleenkään voida jäljitellä tietokoneella. Dosentti Marja-Leena Linne on mukana eurooppalaisessa miljardiluokan Human Brain -hankkeessa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on luoda ihmisaivojen digitaalinen kopio vuoteen 2023 mennessä. Haaste on mittava, koska tiedetään, että yhden ihmisyksilön aivot sisältävät lähes 100 miljardia neuronia, joista jokaisella on keskimäärin 7000 synapsia muihin neuroneihin – eli enemmän laskentakapasiteettia kuin kaikki maailman tietokoneet yhteensä.

Sairaudet vaikeita diagnosoida ja hoitaa

Aivojen monimutkaisuuden vuoksi niiden sairauksia on usein vaikea diagnosoida ja hoitaa. Olen vakuuttunut muiden tutkijoiden tapaan siitä, että elintavat vaikuttavat aivojen terveyteen. Jatkuva liiallinen stressi muuttaa hermovälittäjäaineiden aktiviteettia aivoissa ja voi jopa aiheuttaa elimellisiä vaurioita. Yöunen häiriintyessä aivotoiminta heikkenee ja lopulta virheitä tapahtuu myös valveilla ollessa. Stressi lisää muistisairauksien riskiä – väsyneet aivot vanhenevat ennen aikojaan. Professori Hasse Karlsson tutkii stressin vaikutusta aivan ihmisen elämän alkuvaiheessa ja on havainnut, että äidin kokema stressi voi altistaa lapsen myöhemmällä iällä masennukselle. Aivoterveyden edistäminen on kirjaimellisesti sijoitus tulevaisuuteen!

Musiikilla puolestaan on monia aivoterveyttä edistäviä vaikutuksia. Kukapa ei tunnistaisi mielimusiikin suotuisaa vaikutusta vireystilaan, tunne-elämään ja mielialaan. Dosentti Teppo Särkämö on osoittanut, että musiikki vaikuttaa paitsi aivojen toimintaan myös niiden rakenteeseen. Aivojen välittäjäaineissa tapahtuu muutoksia dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoituessa. Musiikin avulla voidaan tehostaa tavanomaista kuntoutusta useiden aivosairauksien hoidossa – se voi parantaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, edistää puhehäiriön ja kognition paranemista aivohalvauksen jälkeen sekä vähentää käytöshäiriöitä dementiapotilailla.

Positroniemissiotomografia on tällä hetkellä tarkin kuvantamismenetelmä aivojen toiminnan tutkimiseksi. Menetelmän tarkkuus mahdollistaa pienten hermovälittäjäainemäärien liikkeen seuraamisen aivoissa. Professori Anna-Liisa Brownell on kuvannut PET-laitteella sekä eläinmalleissa että potilailla, miten siirretyt solut säilyvät hengissä ja miten niiden tuottama dopamiini käyttäytyy. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten eläinmalleissa tehtävää tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia hoitoja ihmisille.

Leikkaukset myös mahdollisia

Joskus aivosairauksia voidaan hoitaa myös leikkauksilla. Työssäni neurokirurgina hoidan toisinaan vaikeasta kroonisesta hermokivusta kärsiviä potilaita selkäydinstimulaation avulla. Potilaalle asennetaan selkäytimen kovan aivokalvon päälle elektrodi, johon johdetaan jatkuvaa heikkoa sähkövirtaa kivun peittämiseksi. Uusien leikkaushoitojen kehittämiseksi tarvitaan uudentyyppisiä testi- ja simulaatioympäristöjä, joita lääketieteen tohtori Antti-Pekka Elomaa kehittää yhteistyössä lääkäreiden, tutkijoiden ja yritysten kanssa. Tämä on mielestäni tärkeä uudistus, joka täydentää perinteistä mestari-kisällioppimista.

Uusien hoitojen kehittäminen ei yksinään riitä vaan tärkeää on myös se, että hoitojen vaikuttavuutta ja kustannuksia pystytään seuraamaan. Suomessa on maailman mittakaavassa ainutlaatuista se, että voimme kerätä objektiivista tietoa siitä, miten ihmiset pärjäävät ja minkälaista heidän ostokäyttäytymisensä on. Kansaneläkelaitoksen tietokannoista löytyvät jokaiset erilliset lääkeostot. Voimme kartoittaa elektrodin asentamisen ja hoidon aloittamisen jälkeen potilaan vahvojen kipulääkkeiden ostovolyymiä: onko hoito tehonnut ja kipulääkkeiden ostot vähentyneet?

Toinen objektiivinen tiedonkeruun lähde on sairaslomat ja eläköityminen: miten potilas selviää työelämässä? Onko sairaspäivien määrä kasvanut vai vähentynyt, ja onko potilas joutunut jäämään sairauden vuoksi sairaseläkkeelle? Tutkimuksen avulla voidaan koetelluille hoidoille löytää myös uusia käyttöaiheita. Lääketieteen tohtori Anastasia Shulga esimerkiksi tutkii, voitaisiinko selkäydinstimulaatiota käyttää myös selkäydinvammojen kuntoutuksessa.

Kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon ja tutkimukseen avainasemassa

Kansallisen neurokeskuksen ydintehtävänä on edistää Suomessa työskentelevien neurotieteilijöiden verkostoitumista sekä edesauttaa parempien yhteistyömallien syntymistä. Mitä paremmin pystymme selvittämään eri aivosairauksien syitä ja mekanismeja, sitä tehokkaampia keinoja meillä on sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Kun jaamme tietoa ja osaamista keskenämme, saamme aivosairauksien uudet kustannusvaikuttavat hoidot kattavasti ja viipeettä käyttöön kaikille potilaille asuinpaikasta riippumatta. Potilaat saavat yksilöllistä hoitoa ja samalla aivosairauksien aiheuttamat kustannukset voivat merkittävästi vähentyä.

Meidän tutkijoiden ei sovi unohtaa, että kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon ja tutkimukseen on avainasemassa. Pyrimme neurokeskuksessa lisäämään kansalaisten tietoisuutta ja hälventämään turhia epäluuloja. Neurotieteen tutkimus voi menestyä vain, jos kansalaiset haluavat ja uskaltavat luovuttaa näytteitään ja tietojaan tutkimuskäyttöön, osallistuvat tutkimukseen potilaina ja luottavat järjestelmään kokonaisuutena.

Neurokeskusta perustettaessa on ollut ilo havaita, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on halu ja taito verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tarvitsemme lisäksi kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimus- ja innovaatioympäristön, jotta voimme kehittää tehokkaita, tutkimukseen perustuvat täsmähoitoja aivosairauksiin – kaikille tasapuolisesti.

ChemBio -tapahtumassa kuullaan paljon ohjelmaa aiheen ympäriltä. Tutustu ohjelmaan

Mikael von und zu Fraunberg
LT, dosentti, DI, OTK, KTM
Johtaja, Kansallinen neurokeskus