Anette Pakarinen -

Millainen on laboratorioanalyytikon ja media-assarin kombo?

Kun omaa alaa täytyi alkaa miettiä, ajattelin media-alan olevan ainoa vaihtoehto: ”koska en osaa mitään muutakaan”. En päässyt heti lukion jälkeen opiskelemaan medianomiksi, joten lähdin ammattikouluun media-assistentin opintoihin. Toiveenani oli yrittää koulun jälkeen uudelleen. Yhteishaun alettua viimeisenä vuotena, tajusin, että haluan sittenkin jotain muuta.maljat

Tämä oivallus vei minut opiskelemaan laboratorioanalytiikkaa, vaikka valmistuin stipendi kädessä ja sain myöskin heti alan töitä. Olin aina ajatellut, että kemia on liian vaikeaa, mutta en antanut sen pysäyttää tuoretta unelmaani. Minulle vitsailtiin, että voin varmasti yhdistää media-alan sekä luonnontieteet. Tätä aloinkin tehdä jo fuksivuotena Kemianteollisuuden bloggarina ja nuorisopanelistina.

Toisen vuoden alettua paineet olivat suuret: edessä oli ensimmäinen työharjoittelu. ”Minne voin hakea?” ”Entä jos en saa paikkaa?” ”Entä jos en osaa mitään?” Tämä stressi oli täysin turhaa. Laitoin kaksi työharjoitteluhakemusta ja sain toisen paikoista. Kyseessä oli palkallinen työharjoittelu start-up yrityksessä Spectral Enginesillä.

tyokuva

Pääsin heti tiimiin mukaan ja töihin on ollut alusta asti mukava tulla, vaikka aloitinkin harjoittelun kolme viikkoa etuajassa jalka murtuneena. Muistan ensimmäisen työpäivän jälkeen lähettäneeni usean viestin ystävilleni: ”JES MÄ OON OIKEELLA ALALLA!” Syksyn projektissa keskityin tutkimaan ruokaa NIR-teknologialla (Near-infrared spektrometria). Tämän jälkeen olenkin katsonut ruokaa aivan eri tavalla, vaikken koskaan ole katsonut kaloreiden perään. Muutos on ollut alitajuista: jääkaapin sisältö on muuttunut runsaasti.

tyokuva 2

Ahkera työ tuotti tulosta: nyt jatkan yrityksessä ainakin syksyyn asti erilaisissa projekteissa. Työni sisältää laboratoriotyötä, analytiikkaa ja graafista suunnittelua, minkä lisäksi pääsen jossain määrin auttamaan tuotekehityksessä. Ehdottomasti upeinta työssäni on nähdä aitiopaikalta huipputeknologiaa ja sen kehitystä aivan korvaamattomassa, hiljalleen kasvavassa työporukassa. Töissä on ihana kuulla välillä: ”just ton takia sä oot täällä.” Se motivoi, etten vain kuvittele olevani oikealla alalla, vaan se näkyy myös ulospäin.

anne

Anette Pakarinen
toisen vuoden Laboratorioanalytiikan opiskelija
Media-assistentti ja Spectral Enginesin harjoittelija
innokas opiskelija-aktiivi